Hae
Minis with Style

Huijarisyndrooma ja irtisanoutuminen

Kaksi vuotta sitten aloitin opiskelemaan liiketaloutta ja alusta asti olen tähdännyt opinnoissani digimarkkinointiin ja olen myös käynyt erilaisia projektiopintoja. Nyt homma on edennyt siihen vaiheeseen, että irtisanoin eilen itseni sairaanhoitajan toimesta ja olo on hieman hämmentynyt. Jaoin eilen instagramissa omia tämänhetkisiä tuntemuksiani siitä etten ole aivan varma minkälainen oma työidentiteetti on tällähetkellä. Elän just nyt oman työidentiteetin myllerryksessä ja muutoksen myrskynsilmässä. Kuka minä olen ja mitä minä teen ja kuinka juuri minut on valittu uuteen positioon 30 hakijan joukosta. Mitä kaikkea valehtelin haastatteluissa, jotta minut valittiin? Mitä minä muka osaan? Muutamat ystäväni vastasivat tähän, että kuulostaa huijarisyndroomalta. Mikä on huijarisyndrooma? Lähdin tutustumaan aiheeseen lisää ja tunnistin itseni monesta kohtaa. Uskon siihen, että tämä on vaihe joka kuuluu tähän alan vaihtoon juuri sairaanhoitajasta markkinointisuunnittelijaksi.

 

 

mikä on huijarisyndrooma?

Huijarisyndrooma on siis ajatusvääristymä siitä, ettei ihminen usko itseensä. Ihminen ei usko oikeasti osaavansa mitään vaan hän on onnistunut luomaan mielikuvan muille omasta osaamisestaan. Tätä siis tapahtuu vaikka työn tulokset ja työkavereiden puheet ilmaisisivat jotain muuta. Siinä ei siis huijata muita vaan ihmisen oma sisäinen käsitys poikkeaa todellisesta osaamisesta.

Kuuntelin tässä kirjoittaessa Psykopodiaa jakson huijarisyndroomasta ja jos aihe yhtään kiinnostaa tai koskettaa itseään niin tämä kannattaa kuunnella. TÄSTÄ pääset kuuntelemaan kyseisen jakson ja tutustumaan aiheeseen lisää.

 

huijarisyndrooma

Nämä vaatteet on asetettu naulaan nyt lopullisesti. Saa nähdä tulenko koskaan palaamaan alalle edes keikalle.

 

uusia aiheita terapiaan

En ollut aiemmin tästä kuullutkaan ennen, kuin muutamat ystäväni tästä vinkkasivat. Tai nyt kun sitä rupesin enemmän miettimään niin on aihe tainnut jossain vilahdella mutta se ei ole niin koskettanut minua. En ole siis joutunut miettimään tätä näin juuri omalla kohdalla ennen. Anestesiahoitajan työssä näkee työn tuloksen konkreettisesti kokoajan edessään ja potilailta tuppaa myös suora palaute tulemaan heti. Toki uran alussa olin epävarma ja ensimmäinen vuosi oli todella rankka kaiken uuden edessä. Sairaanhoitajan työ on paljon konkreettisempaa ja se ”huijaaminen” on vaikeaa. Säännöt ja käytännöt minkä mukaan pitää toimia on selkeät ja esimerkiksi markkinoinnin maailmassa asia on hiukan eri.

En koe tämän olevan mikään vaikea ajatus omassa päässäni. Tämän kuulunee vain tähän alanvaihdon myllerrykseen, kun samalla etsin omaa uutta työidentiteettiäni ja olen siirtymässä konkreettisesta ammatista enemmän abstraktimpaa suuntaan. Oma perfektionistinen luonne ja suorituskeskeisyyteni varmasti myös ruokkii tätä ajatusta paljon. Onneksi käyn terapiassa puhumassa jo viikoittain niin voin tätä aihetta käsitellä myös siellä ja päästä siirtymään uuteen työmaailmaan mahdollisimman sujuvasti. Voin myös itse vaikuttaa paljon omaan ajatteluuni ja asian tunnistaminen ja nimeäminen on jo hyvä ensimmäinen askel. Tämä huijariajatus on kuulemma todella yleistä ja ehkä yleisempää naisten keskuudessa mitä miehillä. Miksi luulette sen olevan näin? Yle Puheella on myös jakso aiheesta, jossa puhutaan siitä kuinka nuoret lahjakkaat naiset kärsivät tästä erityisen paljon. En ole siis näiden ajatusten kanssa yksin. Oletko sinäkin yksi meistä?

 

TÄSTÄ pääsen edelliseen postaukseeni, jossa kerroin saaneeni töitä uudelta alalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.