Hae
Minis with Style

Kesätyöt kohta ohi – Takaisin opintovapaalle!

Olen siis ollut kesän ajan nyt omassa työpaikassani kesätöissä sairaanhoitajana. Jaksotin mielestäni kesätyöt melko hyvin, koska olin ensin neljä viikkoa töissä sitten neljä viikkoa vuosilomalla ja sitten taas neljä viikkoa töissä. Kokoajan on vapaata odotettavissa, eikä ehkä pääse uupumaan niin pahasti. Tai niin ainakin luulin. Hoitajavaje on kuitenkin sellainen, että lisävuoroja on kokoajan tarjolla ja meillä onkin halukkaille laitettu jo listan suunnitteluvaiheessa maksimissaan kaksi ylimääräistä vuoroa listaan. No minä otin niitä tälle kesäloman ja opintovapaan väliselle 4 viikon jaksolle kolme. Koska olen ahne!

 

kesätyöt

 

kesätyöt omalla työpaikalla

Kerrankin kesätöitä ei tarvinnut hakea, ilmoitin vain jakson millä ajattelin tulla takaisin töihin. Samalla taisin myös ilmoittaa, että olen opintovapaalla koko syksyn eli syyskuusta vuoden loppuun. No töille jäi kesä-, heinä-, ja elokuu. Lomia minulle oli opintovapaasta huolimatta jäänyt aika paljon, koska en ollut opintovapaan takia viettänyt ollenkaan talvilomaa. Koitin rohkeasti kepillä jäätä, josko olisin saanut pitää KAIKKI lomat pois kesällä mutta 6 viikkoa olis ollut liikaa pomon mielestä. Kuulemma muidenkin pitäisi päästä lomalle. Pöh sanon minä! No sain vängättyä itselleni 4+1 kuitenkin ja jään 25.8 lomalle ja siitä solahdan sujuvasti opintovapaalle.

Mitä ohjelmaa opintovapaalla?

Oikeastaan minulla olisi koulusta jäljellä enää opinnäytetyö. No se on aloitettu ja vahvasti työn alla. Tai no vahvasti ja vahvasti.. 17.8 käymme opettajan kanssa läpi minun tutkimukseni kyselylomakkeen kysymykset ja siitä sitten päästään taas etenemään. Teoria vaatii vielä lihaa luiden päälle ja kyselyn jälkeen tulosten aukikirjoitus ja muut loppupäätelmät. Selkeetä.. No ei sinne päinkään. Nyt tarvitaan motivaatiota ja AIKAA, jotta saan homman pakettiin.

Vaikka minulla ei olisikaan tarvis käydä enää mitään kursseja niin olen silti ilmoittautunut verkkosivukurssille ja video- ja äänituotannon kurssille. Ne ovat taitoja, jotka haluan oppia. Plus olen campus onlinesta tiiraillut lisää kursseja mutta mitkään niistä ei todella ole enää pakollisia. Haluaisin osallistua vielä vaikka ja mille kurssille, koska kokoajan tuntuu siltä etten vielä osaa kaikkea tai tarpeeksi. Miten sitä saisi omaan päähänsä taottua, ettei kaikkea tarvitse osata ja suurimman osan sitä oppii kun pääsee töihin. Mutta millä helvetillä sitä pääsee töihin jos ei osaa jo kaikkea? Siinäpä pähkinä purtavaksi.

 

kesätyöt

 

tavoite on olla palaamatta enää sairaalaan

Tämä on siis tavoitteena mutta eipä sitä tiedä vaikka 1.1.2022 astuisin takaisin vihreisiin mikrokuituihin masentuneena ja toivottomana.  No ei ehkä nyt totaalisen toivottomana mutta kyllä musta tuntuisi, että jotain on nyt mennyt pieleen. Tänään meidän Aoh kysyi, että meinaanko oikeesti heittää hukkaan kaiken mun ammattitaidon ja kokemuksen? En koe että heitän mitään hukkaan. Olen oppinut näiden kymmenen vuoden aikana todella paljon itsestäni ja työelämästä, vaikka siis olen työelämässä ollut 16 vuotiaasta lähtien. En mä kaikkea heitä hukkaan, jatkojalostan ammattitaitoani ja osaamistani toisella alalla. Alalla, jolla on mahdollista kehittyä ja edetä korkeammalle. Alalla, jolla on parempi arvostus ja palkkaus.

Sairaanhoitajan arvostus nousi taas taivaisiin, kun noin viikko sitten sain sähköpostiini Hus:in hienon kiitoskortin. Tämä kortti ylitti myös uutiskynnyksen ja monet sairaanhoitajat, itseni mukaan lukien, kokivat sen suoranaisena vittuilluna. 16 henkinen työryhmä oli muutaman vuoden ajan työstänyt keinoja aineettomiin (ei rahallisiin) palkitsemiseen. Ja tulos oli aivan järjetön alakoulumeiningin mukainen kortti. Kortin voi kukin käydä itse tulostamassa työkaverilleen, jolle haluaa antaa kiitoksen. Pakettiin kuului myös lauseita, jotka voi halutessaan lisätä korttiin. Jos vaikka ei itse löydä tarpeeksi latteita sanoja siihen. Mukana oli myös tarroja, hienoja tarroja, jotka olivat käsittääkseni vielä maksullisia. Eli tämä ei siis ollut edes Hus:in kiitos meille, vaan mahdollisuus Sari-sairaanhoitajan kiittää kaveriaan Sanna-sairaanhoitajaa. Asia joka näkyy ainakin meidän työpaikalla jokaisena päivänä. Aina työpäivän päätteeksi kiitetään työkaveria kenen tai keiden kanssa ollaan tehty töitä. Kiitos päivästä! kuuluu meidän jokaisen sanavarastoon.

Mun suosikki on: Ei mikään tavallinen Pirkko!

 

Miten kesätyöt sitten oikein meni?

Summasummarum oli ihanaa nähdä rakkaita työkavereita mutta kyllähän tämä nyt on aika selvää. Kun kesätyöt ovat ohi valmistun syksyllä ja poistun tyylikkäästi etuviistoon uudelle uralle ja toivon mukaan saan jättää hoitoalan kokonaan vuoden loppuun mennessä. Kymmenen vuotta rakastin sairaanhoitajan töitä mutta koska alalla ei vaan asiat tule koskaan parantumaan, on aika äänestää jaloillaan. Näin myös kannustan muita asiaa miettiviä tekemään. Tarttukaa rohkeasti siihen pieneen ajatukseen tehdä omasta työarjesta mukavaa ja tuloksellista. Jos et halua vaihtaa kokonaan alaa niin olisiko jossain muussa yksikössä sinulle tarjolla uusia haasteita. Uudet haasteet piristävät kummasti vaikka työ olisi loppupeleissä samaa. Toki monet ongelmat, kuten hoitajavaje, ovat monessa paikassa aivan samoja tapetit vaan vaihtuu.

Vielä kaksi viikkoa. Viimeisenä päivänä minulla on kehityskeskustelu 1,5h aikaa puhua pomon kanssa kahdestaan. En tiedä puhummeko menneestä vuodesta, jonka aikana olen ollut töissä kokonaiset 8 viikkoa. Vai puhummeko tulevaisuudesta, joka ei näytä enää jatkuvan hoitoalalla. Saatan ehkä listata ylös työn hyviä ja huonoja puolia, yksikön epäkohtia tai sitten rupatellaan vaan vaikka koirista.. en tiedä sen näkee sitten.

Tästä voit lukea kirjoitukseni, kuinka aloitin tradenomiopinnot polkuopiskelijana.

Tästä voit lukea opintojen sujumisesta ja perheen yhistämisestä.

 

Seuraathan minua jo Instagramissa ja Tik Tokissa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *