Hae
Minis with Style

Ikääntyminen – Saako se näkyä?

Olen viime kuukausina ehkä kiinnittänyt enemmän huomiota aiheeseen ikääntyminen ja sen tuomiin merkkeihin omassa vartalossa. Keväällä kirjoitin, kuinka hiukset ovat alkaneet todenteolla harmaantumaan ja punertavan hiusvärin myötä ne harmaat oikein pomppaavat esille tyvikasvusta. En ole koskaan oikein kriiseillyt omasta ikääntymisestä ja en kärsinyt koskaan mistään kolmenkympin kriisistä. Elokuussa täytän 35 -vuotta ja se kieltämättä alkaa jo hiukan tuntumaan, koska sehän pyöristetään jo seuraavaan kymmenykseen. NELJÄKYMMENTÄ!!! apua!

ikääntyminen

Ajattelin olla rohkea ja alkaa käyttäään enemmän huulipunaa

 

ikääntyminen onko se kriisin paikka?

Olen päässyt jo sinuiksi kaikkien noiden harmaiden hiuksien kanssa ja sellainen kokonaan harmahtava tukka ei oikeastaan olisi edes mikään paha rasti. Nyt olen kuitenkin huomannut, että kasvoihin on alkanut tulla enemmän juonteita tai sitten kiinnitän niihin nyt jostain syystä enemmän huomiota. En ole koskaan oikein edes miettinyt mitään toimenpiteitä tai hoitorutiineja miten voisin ikääntymistä hidastaa. Voiko sitä edes hidastaa ja tarvitseeko sitä? Miksi ei voi vain ikääntyä arvokkaasti?

Mutta entäs jos päänsisäinen eli henkinen ikä ei kohtaa ulkoisen iän kanssa? Mä en edelleenkään jotenkin tunne olevani kohta kolkytviis vee, mutta naama alkaa kyllä valitettavasti siltä näyttämään. Siksi olenkinalkanut miettiä, josko kasvoja ja kroppaa pitäisi nyt vihdoinja viimein alkaa hoitamaan ja huoltamaan paremmin. Nuorempana eli parikymppisenä pystyi mennä viipottamaan vähillä yöunilla ja vajavaisella ruokavaliolla moooonta vuotta eikä tuntunut misssään. Nyt kun yöunet jää vajaiksi, olo on kuin zombilla! Eikä juhlimisen jälkeen mene plörinäksi pelkästään seuraava päivä vaan aimo osa seuraavasta viikosta kuluu toipumiseen.

 

hoitorutiinini

Niitä ei siis juurikaan ole voin tässä heti sen myöntää. Tässä jos jossain tarvitsisin hieman apua, koska saatan pestä kasvot tavallisella saippualla ja voiteetkin on vähän mitä sattuu. On tuolla kaapissa joku silmänympärysvoide mutta en jotenkin osaa/muista/tajua sitä käyttää. Eli tässä vaiheessa minulle voikin tuonne kommenttiboksiin jättää neuvoja miten hoitaa rasvoittuvaa mutta toisinaan pintakuivaa ihoa. Tämä öljyisyys tuo haasteita meikkaamiseen enkä ole oikein löytänyt balanssia kosteutuksen kanssa. Päivän mittaan meikit tuntuu sulavan ja valuvan kasvoilta pois. APUVA! Kesällä en käytä juurikaan muuta pohjalla kuin aurinkopuuteria ja meikkaan kulmat ja laitan ripsiväriä. Joskus laitan myös luomiväriä, mutta nekin tuppaa siirtyvän sinne luomivakoon mukavasti köllöttelemään. Eli mikä siis avuksi?

ikääntyminen

Niinkuin näkyy, tykkään väännellä naamaani. Raskaiden luomien takia nostan kokoajan kulmia ylöspäin niin otsa ottaa siitä osansa.

 

esteettiset pistoshoidot

Itse olen aina suhtautunut melko avoimesti erilaisiin pieniin esteettisiin toimenpiteisiin. Ja pidän täysin mahdollisena, että itsekin joskus käyn pienesti jotain kohtaa parantelemassa. En siis pidä esimerkiksi pistoshoitoja ryppyihin tai huulien täyttöä mitenkään radikaalina toimenpiteenä. Toki kaikessa voidaan mennä liiallisuuksiin ja sitä kautta huonoihin tuloksiin.

Nämä jos mitkä ovat pyörineet mielessä jo tovin mutta ne myös mietityttävät, koska esimerkiksi huulien täyttö voi mennä myös ihan totaalisen pieleen. Olen siis toisinaan pyöritellyt ajatusta siitä, että täyttäisin hieman (siis paino sanalla hieman) ylähuulta täyteläisemmäksi. Ja miksikö? no tuntuu, että se on jotenkin paennut ja ohentunut vuosien mittaan. Samalla voisin myös muutamat rypyt silottaa otsasta, alkaa nimittäin sibelikset ja nuo vaakarypyt syvenemään kovaa tahtia. Toisaalta juonteet ja rypyt kertovat ilmeikkäästä olemuksesta ja naururypyistä näkee, että hauskaa on ollut. Toisaalta miksi niitä pitäisi ylpeydellä kantaa, jos niistä ei tykkää. En mä tykkää mun raskausarvistakaan ja jos ne voisi taikoa johonkin pois niin tekisin sen.

Veitsen alle en olisi valmis menemään näiden omien ”vaivojen” takia mutta joku pieni kohennus ei olisi ehkä pahitteeksi. Projekti painonpudotuskaan ei etene, koska jätski on liian hyvää! En koita enää sopia mihinkään tiettyyn kokoon tai painoon mutta olisi ihana olla sujut oman kroppansa kanssa ja voisin luopua heti kaikista vatsavaivoista mitä retuperällä oleva ruokavalio tuo tullessaan. Kriisiä pukkaa! Onko se nyt myöhässä oleva kolmenkympin kriisi vai etuajassa tuleva neljänkympin kriisi? Voiko tämän yli vain meditoida ja sitten jatkaa elämää? Ehkä mä uskaltaudun vielä siihen huulien täyttöön ja jätän rypyt vielä muhimaan. Panostan siihen ihonhoitoon ja ruokavalioon ensin. Ei kai tässä nyt toinen jalka haudassa olla vielä vaikka vähän tämä siltäkin kuulosti.

Mitä mieltä sinä olet esteettisestä kirurgiasta tai pistoshoidoista?

Seuraathan minua jo Instagramissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *