Hae
Minis with Style

Hoitoalalta pakenee työntekijät – niin minäkin!

Rupesin opiskelemaan tammikuussa 2020 aikana ennen koronaa. Itseasiassa olin ensimmäisen kerran hakenut kouluun jo vuotta aiemmin mutta silloin en päässyt sisään. Syy miksi haluan kouluttautua uudelleen ja vaihtaa kokonaan alaa pois hoitoalalta ei suinkaan ole se, että en tykkäisi sairaanhoitajan työstä tai olisin siihen jotenkin totaalisen kyllästynyt. Olen vain lopen kyllästynyt siihen, että alalla ei tapahdu juurikaan mitään edistystä palkkojen tai työolojen suhteen. Viime keväänä kun Covid 19 puski koko maailman tietoisuuteen meidän oikeuksia huononnettiin entisestään (toki hetkellisesti) valmiuslain tultua voimaan. Muunmuassa irtisanomisaikaa pidennettiin ja kerettiin keräämään jo nimilistaa työhön pakotettavista hoitoalan ammattilaisista, jotka syystä tai toisesta olivat esimerkiksi toisella alalla. Kenelle sairaanhoitajalle tälläisestä mahdollisuudesta muuten kerrotiin koulutuksen yhteydessä? Ei minulle ainakaan!

 

hoitoalalta

Kesäkuussa takaisin mikrokuituihin. Työkavereita on ikävä jo!

 

yhä useampi hoitaja vaihtaa alaa

Minulla siis alanvaihto ei johtunut juuri koronasta mutta tämä tilanne on vaikuttanut monien hoitajien halukkuuteen vaihtaa alaa. Silmiini osui tänään mtv uutisten juttu facebookissa, kuinka hoitajapula on johtanut ongelmiin ympäri suomea ja potilaspaikkoja suljetaan. Tehyn viesti hommassa on, että nyt olisi viimeistää aika herätä. Juttu kertoo Hus:in tilanteesta enemmänkin mutta tilanne on huono myös muualla suomessa. Paljon potilaspaikkojao on jouduttu sulkemaan eri yksiköissä, koska hoitajia ei ole tarpeeksi. Erityisesti kuulemma sijaisuuksia on hankala saada täytettyä ja hoitaja äänestävät jaloillaan eli lähtevät muualle töihin.

Mitä nämä sulut sitten aiheuttavat potilaille on esimerkiksi leikkausjonojen kasvu eli hoitoon pääseminen venyy ja vaikeutuu. Tilanne hoitoalalla on ollut pidempään jo menossa huonompaan suuntaan ja korona on vain katkaissut kamelilta selän. Huonoimmassa tilanteessa hoitajien riittämättömyys voi aiheuttaa potilasturvallisuusriskejä. Tämän kyseisen uutisen mukaan lähes 90%  tehyn kyselyyn vastanneista on miettinyt alanvaihtoa ja 10% miettii sitä päivittäin. Ja hauskinta tässä on se, että nämä ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Hoitoalan palkkaus on huono ja työoloissa olisi paljon parannettavaa.

hoitoalalta

Näiden kanssa vuorotyö on haasteellista. Kuva: Ruusaphotography

 

miksi itse vaihdan pois hoitoalalta

Se syy ei siis ole työn mielekkyys tai etten enää haluaisi olla sairaanhoitaja. Itseasiassa koen suurta ylpeyttä sairaanhoitajan ammatistani, koska koen pystyväni moniin sellaisiin asioihin mihin ei kaikki kykene. Jos niin voi sanoa niin nautin niistä kiireellisistä tilanteista, jossa saa laitta itsensä ja kaiken osaamisensa likoon. Se tunne, kun koko tiimi puhaltaa yhteen hiileen ja toimii saumattomasti yhteen vain ja ainoastaan potilaan hengen pelastamiseksi, on huikea. Ja vaikka kukaan ei tämänlaisia tilanteita toivo omaan työpäiväänsä niin väistämättä niitä tulee silloin tällöin. Välillä vastapainoksi on myös ns ”tylsiä” päiviä, jolloin kaikki menee kuin juna eteenpäin. Tälläisinä päivinä kun saa potilailta kiitosta hyvästä hoidosta ja ammattitaidosta tulee väkisinkin hymy huulille. Kerran nuori tyttö oli niin onnellinen päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen, että hän halusi halata ja kiittää saamastaan hoidosta. Silloin saattoi mennä roska silmään myös Janninalla.

Syy miksi vaihdan alaa on, että haluan pois vuorotyöstä. Vaikka oikeastaan tykkään siitä kyllä, mutta perheen kaikkien toimintojen kanssa se on vaikeaa. Varsinkin kun molemmat teemme kolmea vuoroa. Haluan myös saada tulevaisuudessa rehellisesti lisää palkkaa. En halua olla kiinni töissä viikonloppuja, iltoja ja öitä sen takia että saisin inhimillistä korvausta työstäni. Koska siis sairaanhoitaja voi myös tienata hyvin rahaa. Minäkin olen ennen lapsia tienannut oikeasti hyvää palkkaa mutta mitä kaikkea sen eteen on joutunut tekemään. Paljon päivystyksiä, jotka kestävät 24h kerrallaan, jononpurkuleikkauksia, viikonloppuja ja pitkiä päiviä. Pienten lapsien kanssa tämä olisi mahdotonta, joten palkkani ei ole juurikaan suurempi kuin sairaanhoitajan peruspalkka ja se on huono. Se on huono verrattuna työn vaativuuteen ja koulutukseen.

hoitoalalta

Ei tarvitse hiuksia paljoa laittaa tässä ammatissa.

Alanvaihtoon on myös syynä halu oppia uutta ja ehkä en halua olla samalla alalla koko lopun elämääni mutta jos palkkaa nostettaisiin sanotaanko seuraavalle tuhat luvulle ja työvoimaa palkattaisiin lisää jokaiseen yksikköön niin voisin vielä työskennellä sairaanhoitajana. Ja koska tätä ei ole koskaan tapahtumassa ja näen kuinka monet siellä hymähtelevät että ei villeimmissä unissakaan niin, minä äänestän jaloillani. Toivon myös, että ne jotka haaveilevat alanvaihdosta tekevät sen ja hakeutuvat kouluun tai jonnekkin muualle töihin. Haaveita ja unelmia kannattaa aina tavoitella ja vaikka se pelottaa aluksi niin asioilla on aina tapana järjestyä. Minulla sairaanhoitajan ammatti säilyy aina, hyvässä ja pahassa, koska voin aina palata takaisin hoitajaksi. Jos en saa heti oman alan töitä olen sairaanhoitajana niin kauan, että saan töitä. Tai jos joskus joudun irtisanotuksi tai lomautetuksi niin voin harkita ainakin paluuta takaisin.

 

 

Tästä voit lukea uutisen johon viittaan tekstissä.

Kirjoitin myös viime keväänä hoitajien työehtosopimusneuvotteluiden viivästymisestä juurikin koronan takia.

8 kommenttia

  1. Nimetön145 kirjoitti:

    Tärkeää asiaa! Koskahan tähän oikeesti herätään…

    • miniswithstyle kirjoitti:

      Sitä on vaikea sanoa. Toivottavasti pian. Ei tämä enää hirveen pitkään voi näinkään jatkua.

  2. Tiina kirjoitti:

    Jeps, tämä on niin totta.

    Oon sh, erikoissairaanhoidossa kirurgisella vuodeosastolla. Tämän vuoden puolella on 4 vakituista hoitajaa sanonut itsensä irti. Osastolla 4 sairaanhoitajaa opiskelee tällä hetkellä uutta ammattia.
    Useampi (tosi moni) selaa aktiivisesti Mol:ia tai muuten etsii uutta duunia.
    Meillä on suljettu potilaspaikkoja, koska ei ole hoitajia. Sijaiset ovat yleensä opiskelijoita. Tilanne on ihan älytön!
    Itse talven opiskelin alaa hieman lisää, ajatuksella et jospa löytyisi joku muu paikka…
    Ei motivoi työ mitä ei voi tehdä kunnolla, liian vähän henkilökuntaa, ei ole aikaa perehdyttää uusia, siihen päälle vielä opiskelijaohjaukset ja kaikkki muu..-> loputon väsymys ja turhautuminen.

    • miniswithstyle kirjoitti:

      Tämä on juurikin näin niin monessa paikassa. Hoitajista imetään loputkin voimat pois ja yhä useampi hakeutuu muualle. Ei siinä enää auta halu auttaa tai hoitaa.

  3. Emma kirjoitti:

    Heh. Sama homma täällä. Itse aloin opiskelemaan jo 2018 syksyllä ja tradenomin paperit pitäisi saada tämän vuoden aikana ulos. 2019 siirryi kätilön hommista markkinointiin ja saan rahani tällä hetkellä niin paljon helpommalla, etten hoitoalalle aio palata, jos eivät tuplaa palkkaa! Nyt töiden jälkeen jaksaa touhuta muutakin ja arjen pyörittäminen lasten kanssa on todella paljon helpompaa liukuvan työajan takia.

    • miniswithstyle kirjoitti:

      No juurikin näin. Helpommallakin pääsee ja jää aikaa ja energiaa perheelle. Työuran pituus on kuitenkin mullakin vielä 35 vuotta. Kun eläkkeelle pääsee vasta 70v

  4. Hertta kirjoitti:

    Hei!
    Mä oon mielenkiinnolla seurannut alanvaihtoasi. Oon itsekin sh/th ja alanvaihto on suunnitelmissa. Itseäni vaivaa erityisesti huono palkka suhteessa työmäärään ja vastuuseen sekä halu tehdä töitä joustavimmilla työajoilla. Jos jaksat niin mulla olis muutama kysymys. 🙂

    Miten sulle valikoitui nimenomaan tradenomin ammatti? Oliko sulla jotain muita vaihtoehtoja ja harkitsitko esim. hoitotieteiden opiskelua? Mä oon siis itse nyt hakenut hoitotieteitä lukemaan ja saapa nähdä aukeaako sinne opiskelupaikka syksyksi. Toisaalta mietityttää olisko parhain vaihtoehto jättäytyä täysin pois hoitoalalta. Siinä maailmassa väsyttää jotenkin tällä hetkellä ihan kaikki. Mua kiinnostaisi tehdä töitä yksin ja etänä ilman tiukkoja aikatauluja. Ja hei, kauanko sulla nyt siis menee opiskella tuo uusi ammatti? Tarviiko tradenomin opinnoissa hyvän englanninkielentaidon (sitä kun ei mulla ole)? 🙂

    • miniswithstyle kirjoitti:

      en harkinnut hetkeäkään hoitotieteiden opiskelua, koska halusin kokonaan pois alalta. En kokenut että hoitotieteiden opiskelulla saisin tarpeeksi muutosta ja mahdollisuuksia edetä uralla. Tradenomin tutkinto valikoitui sen takia, että se mahdollistaa niin monenlaiset työtehtävät niin monessa paikassa. Monia kursseja on täysin englanniksi, joten jonkinlaista kielitaitoa tarvitaan kyllä. Aloitin opinnot tammikuussa 2020 ja nyt tämän kevään jälkeen minulla on jäljellä enää opinnäytetyö ja muutama ekstrakurssi. Valmistun jouluun 2021 mennessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *