Hae
Minis with Style

Apua lapsellani on vauvakuume!

Ellenin hoivavietti on ollut erittäin kovana nyt muutaman vuoden ja tänäänkin Ellivauvaa ollaan kyyditty mukana pitkin leikkipuistoa ja Elli on päässyt liukumäkeen ja keinumaan. Ei siinä mitään, ihanaa seurata, kun toinen on niin tohkeissaan. Mutta asiaan on tullut nyt toinen näkökulma. Hän haluaa meille oman oikean vauvan! Saan toistuvasti kyselyitä, että koska meille voidaan hankkia vauva jota hän pystyisi hoitamaan. Ja en väitä etteikö se ihana ajatus olisi minunkin päässäni käynyt, näky kun isommat siskot hoitaa pienempää ja hellivät ja halivat. Ellenin vauvakuume alkaa käymään suurilla kierroksilla.

 

Ellen haluaa meille oman oikean vauvan!

 

Ellenin vauvakuume

Vauvakuume nytkähti kovasti eteenpäin, kun Ellenin kummitäti sai vauvan. Ja hänet nimitettiin heti heidän pikkuveljekseen ja vierailulla vauvaa halutaan hoitaa kokoajan. En tiedä mistä tytöt keksivät, että vauva olisi heille pikkuveli mutta niin kauan kun minun ei tarvitse enää lisääntyä niin saavat kutsua vaikka kaikkia naapuruston vauvoja sisaruksikseen. Nyt kyselyjä alkaa tulemaan yhä useammin minulle: miksi meille ei tule uutta vauvaa? voisiko meille tulla vielä yksi vauva? Ellen on jopa luvannut hoitaa vauvan kokonaan paitsi vaippoja ei kuulemma vaihda 🙂 Olemme nyt katselleet instagramista Hiljailan tiliä, jonne on juuri syntynyt pieni vauva isosiskon hoivattavaksi. Ja täällä ollaan niin kateellisia. Isla ei tunnu kiinnittävän niin huomiota tai ei tuo sitä niin kovasti esille. Mutta Ellen on aivan sydän sykkyrällään, kun hän näkee vauvoja.

vauvakuume

Ellenillä on vauvakuume!

 

äitillä ei ole vauvakuumetta

Toisinaan huomaan kyllä ajattelevani, että olisihan se ihanaa saada vielä yksi vauva. Mutta lähteä nyt kokonaan alusta siihen rumbaan, vaipat ja imetys ja puklut ja niskapaskat…. Ei kiitos! Nyt meilläkin on molemmat tytöt parin vuoden päästä koululaisia ja he ovat kokoajan itsenäisempiä lapsia. Olen nauttinut omasta ajasta ja esimerkiksi siitä ajatuksesta, että tytöt pärjäävät kohta pieniä aikoja yksin kotona. Voi piipahtaa nopsaa kaupassa tai jumpassa, eikä tarvitse olla lapselle hoitajaa tai toisen vanhemman kotona. Samalla lasten itsenäisempi oleminen myös jännittää kovasti. Kohta ne pitää päästää menemään yksin kouluun ja kavereille. Saan soitella perään, että missä sitä luuhataan. Tulevaisuudessa illalla odotellaan, koska teinit suvaitsee saapua kotiin. Ekat bileet ja ekat kännit. APUA! voinko sittenkin pitää tytöt pieninä nuppusina kotona äitin kanssa.

 

vauvakuume

Vaikka onhan nää aika ihania nöpösiä <3

 

Meille ei tosiaan enää vauvoja varmastikkaan tule mutta saatan pyörähtää kesällä vielä viimeisen kerran Ovumialla luovuttamassa munasoluja ennen, kuin olen siihen liian vanha. Yläikäräjä 35 -vuotta, kun tulee täyteen elokuussa. Tehkää muut vauvoja ja tuokaa niitä hoitoon ja näytille meille, Ellen hoitaa kyllä hellästi kaikkia bebejä.

Seuraathan meidän elämää myös Instagramissa!

Keho herää horroksesta pikkuhiljaa!

Vaikka tämä kevät ja kaikki opinnot eivät ole vielä plakkarissa ja vaikka en oikeastaan pääse kesälomalle näistä tänä kesänä ollenkaan niin keho herää jo pikkuhiljaa eloon kaiken tämän massiivisen stressin alta. Harjoittelu päättyi tällä viikolla keskiviikkona ja hallelujaa tuntuu, että päivissä on taas tarpeeksi tunteja. Oli hienoa että sain nipistettyä tähän väliin nämä muutamat vapaapäivät, koska ensin näytti siltä että matkaan harkasta suoraan töihin kulkematta minäälaisen levon ja nollaamisen kautta.

 

Keho herää liikuntaan

Ja vaikka ajattelin ensin etten todellakaan jaksa vieläkään lähteä mihinkään liikkumaan saatikka lenkille, niin yllätin itseni totaalisesti. Perjantaina oli vapaata tyttöjen kanssa ja lähdettiin aamupäivällä ulkoilemaan niin, että tytöt ottivat pyörät ja minä kiskaisin juoksukengät jalkaan. Ajattelin että keveästi mennään ja tytöt saavat päättää reitin. Lähdimme harjulle, koska Ellen halusi mennä polkuja pitkin. Harjulla on siis ihan maastopyöräilyyn tarkoitettuja reittejä mutta ihan kaikkia kohtia ei pääse tuollainen pikkunen tytteli lasten tavallisella pyörällä. Mutta onneksi siellä on myös leveämpää ja tasaisempaa polkua, jossa molemmat pääsivät polkemaa ja äiti juoksemaan. Toisinaan sain pukata molempia ylöspäin mäessä ja toisinaan piti pitää nuoremmasta kiinni kun muuten oltaisiin menty vauhdikkaasti pöpelikköön alamäessä. Lenkin pituus oli 6,5km ja olimme kaikki erittäin tyytyväisiä.

Tytötkin nauttivat urheilusta ja kesällä startataan yleisurheilukoulussa

 

Tuntuu kuin olisin herännyt horroksesta nyt muutaman päivän aikana kun suurin osa stressistä on pois harteilta. Vaikka tässä jatketaan vielä opparin ja muutaman kesäkurssin kanssa niin ei se tunnu yhtään niin pahalta mitä vielä muutama päivä sitten. Selkeästi kehoni kaipaa liikuntaa ja olen kokoajan tiedostanutkin sen, että jos vain jaksaisi liikkua ja syödä terveellisesti niin olo olisi paljon parempi. Mutta, kun kaikki oma kapasiteetti on käytössä, ei ajatustakaan jaksa laittaa mihinkään juoksemisen harkitsemiseenkaan. Nyt kapasiteettia on taas vapautunut hiukan niin huomaa, kuinka voin paremmin ja keho herää uudelleen elämään. Kävin mahdollisuuden tullen myös eilen juoksemassa 7km lenkin ihan yksin ja voi ihana, että teki hyvää.

 

samaan aikaan viime vuonna

Tähän aikaan vuonna 2020 olin jo juoksemisen kanssa hyvässä vaudissa. Olin nimittäin juossut jo ensimmäisen kympin ja juoksuhype oli kovasti päällä. Minä en siis juokse koskaan talvella tai huonolla säällä, no pikkusade ei nyt haittaa mutta aloitan aina keväällä lumien sulettua. Onneksi nyt ihan alusta ei tarvitse yleensä aloittaa. Eli pikkasen ollaan aikataulusta jäljessä mutta oli tämä 2021 kevätkin hieman rankempi mitä tuo edellinen. Viime vuonna pingoin pitkin Pusulan metsiä ja sinne kerkesikin tulla muutamat suosikkireitit 6km ja 10km mitä sitten tahkottiin säännöllisesti. Kävimme myös muutaman ystävän kanssa lenkkeilemässä milloin Lohjalla ja milloin Nummelassa ja Vihdissä. Toivottavasti tänä kesänä päästään samanlaiseen juoksurytmiin kiinni.

paino nousee

viime kesä <3

 

tavoitteet tälle vuodelle

Tavoitteena on päästä ainakin samoihin mitä viime vuonna eli kympin juokseminen tunnissa ja mukavaa olisi tietenkin päästä myös vanhaan puolimaraton vauhtiin mutta se jää nähtäväksi. Haluan ennen kaikkea saada sen juoksuhypen jälleen päälle, koska se nyt vaan on niin helppo kesäharrastus. Lenkkarit vaan mukaan ja baanalle! Toki sivutuotteena toivon ja uskon, että tämä kevään aikana kerrytetty lisäravinto sulaa pois ja tekee juoksemisesta entistä mukavampaa. 1.6 lupaan käydä taas vaakalla ja katsotaan onko se edelleen se huikea 77kg mitä se oli about kuukausi sitten. Yh! Siinä on myös siis tavoitetta päästä alle 70kg reippaasti. Uskaltaisiko siihen laittaa jotain tarkkaa tavoitetta? voisin väittää että 65kg on minulle se normaalipaino. Ennen lapsia se oli 60-63kg mutta sinne nyt en usko, että on mitään asiaa. 65kg voisi olla se tavoite mitä kohti mennä, joten sovittaakoon se. Noin siinä se on ja seisoo julkisesti! Apua!

 

keho herää

No niin tässä on myös herättävät kuvat, jotka otin siinä kohtaa kun paino oli 77,1kg

Saan seurattua tilannetta paremmin kuvien perusteella, siksi tykkään ne ottaa aina välillä. Ja tässä on hiukan masentavan näköinen ilmestys kaikkine kaksoileukoineen. Mutta juu tie on vain ylöspäin! stay tuned!

 

Seuraathan blogia myös Blogit.fi palvelussa, sieltä löytyy aina uusimmat päivitykset kaikille suosikkiblogeillesi.