Hae
Minis with Style

Luovutuksen jälkeen – koska tulee vauvoja?

Siitä on nyt melkein kuukausi kun luovutin munasoluja fertinovalla Helsingissä.  Kerkesin juuri ennen kuin korona asetti rajoituksia liikkumiseen ja toimenpiteisiin. Munasolujen saaja ei vaan saanut hedelmöitettyjä soluja vielä vaan odotellaan koronan  laantumista ennen kuin uusia toimenpiteitä tehdään.

 

Minulle ei automaattisesti ilmoiteta onnistuuko hedelmöitys ja alkaako raskaus minun soluillani, vaan minun pitää kysyä sitä klinikalta.

 

viisi perhettä voi hyötyä minun soluistani

Minulta saatiin keröttyä 34 munasolua, mikä oli ilmeisesti todella suuri määrä yhdella kerralla. Ja kypsiä niistä taisi olla vajaa 30 kappaletta eli sekin aikamoinen määrä. Biologi oli sanonut että tämä nainen tulee varmaan raskaaksi pelkästä katseesta. Mikä oli mielestäni tosi hauskasti ja ihanasti sanottu. Muistan kuulleeni joskus äitini sanovan että hänen ei tarvitse nähdä kuin mies alusvaatteillaan niin on jo paksuna. Mutta koska kaikille tämä ei ole niin helppoa ja yksinkertaista taäytyy meidän joilla on hyviä munaoluja paljon vähän auttaa ja luovuttaa niitä hyväntekeväisyyteen.

Koska soluja tuli kerralla niin paljon voi olla että saan luovuttaa ennää kerran tämän jälkeen, koska niitä voi käyttää vain viidelle perheelle. Toki kaikista hedelmöitetyistä ei tule lapsia ja sama perhe kai yleensä käyttää samoja soluja seuraavilla kerroillakin.

Ihana kevätaurinko!

 

Mitä minulle kuuluu luovutuksen jälkeen

Minulle kerrottiin jo keräyskäynnillä että kierto menee hyvin luultavasti vähän sekaisin ja kuukautiset alkavat normaalia aiemmin. Ja niin ne alkoivatkin heti melkein viikko keräyksen jälkeen. Katsotaan miten kierto tasaantuu tässä lähikuukausina. Koska minulla on kuparikierukka niin kuukautiset tulevat joka kuukausi ja ovat nyt lasten jälkeen olleet todella säännölliset. En pystyisi elämään jos en saisi kuukausittain varmistusta siitä etten ole raskaana. En nimitäin toivo meille enää lapsia ja ajatus sterilisaatiosta on pyörinyt mielessäni pitkään. Mutta siitä lisää toisella kertaa.

Ihoni on ollut aika huonossa kunnossa nyt hormonihoitojen jälkeen. En tiedä johtuuko se juurikin niistä hormoneista mutta oletan senkin tasaantuvan pikkuhiljaa. Minulla oli teininä todella paha hormonaalinen akne kasvoissa, rinnassa ja selässä. Siis todella paha! Poskissa oli pahimmillaan vaan mustelmat pinnalla ja ihon sisällä oli tulehtuneita mätäpaiseita. Varsinkin kasvot oli todella kipeät ja voitte vaan kuvitella kuinka se vaikutti teini-ikäisen itsetuntoon. Söin silloin ensin antibioottia kolmisen vuotta kunnes sain vihdoin roaccutan kuurin ja se jouduttiin jopa uusimaan heti perään, koska eka kuuri ei auttanut.  Sen jälkeen elin monen monta vuotta finnittömänä kunnes Ellenin raskausaikana raskauden hehku olikin sitten ihan jotain muuta kuin hehkua. Akne pomppasi esille kohtuulllisen pahana mutta onneksi se helpotti synnytyksen jälkeen.

 

 

Miten se henkinen puoli?

En edelleenkään ole sen kummemmin ajatellut kuinka reagoin mahdollisesti siihen jos lapsi/lapset haluavat tavata minut sitten 18 vuoden päästä. Enemmän ehkä olen pohtinut sitä miten omat lapseni tähän suhtautuvat kun joskus heille siitä kerrotaan. Koska tottakai heille pitää siitä kertoa, he saattavat joskus myös törmätä näihin lapsiin jotka syntyvät lahjasoluista. Joten pieni briiffaus voi olla paikallaan sitten kun he siitä jotain ymmärtävät. Ja tästä puhuttiin kyllä psykoterapeutin kanssa silloin ennen luovutusta. Minullahan ei ole mitään juridisia velvollisuuksia lapsia kohtaan eikä minun tarvitse heitä tavata jos en halua. Ja kuka tietää kerrotaanko edes kaikille siitä että he ovat saaneet alkunsa lahjasolusta. Joten ei vielä pohdita asiaa niin syvällisesti. Kyllä ne asiat selvenevät sitten kun on sen aika. Minä luotan siihen.

 

Voin käydä lukemassa aiempia postauksiani aiheesta tästä ja tästä!

 

 

2 kommenttia

  1. Heini kirjoitti:

    Ihan mahtavaa, kun olet jakanut tämän prosessin täällä! Mä ainakin oon saanut tästä tosi paljon ja eritoten kannustusta ehkä myös itse lähtemään mukaan samaan. 🙂

    • miniswithstyle kirjoitti:

      Mahtavaa kuulla että oma luovutukseni voisi inspiroida muitakin luovuttamaan munasoluja 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *