Hae
Minis with Style
Kaupallinen yhteistyö

Epäonnistunko minä?

Kaupallinen yhteistyö: MT personal training

Neljä viikkoa sitten aloitin Suurinmuutos valmennuksessa mukana ja tavoitteena oli oppia syömään terveellisemmin, säännöllisemmin ja pudottaa hieman painoa. Paino putosi alkuun hienosti, koska nesteen luonnollisesti lähtivät liikkeelle ja poistuivat ensimmäisenä. Mutta nyt valmennusta on neljä viikkoa takana ja suunta on aivan väärä. Epäonnistunko minä nyt tässä?

Uusi ihana huppari jonka ompelin itselleni <3

Väärä suunta

Viimeiset kaksi viikkoa on ollut liikkumisen kanssa vähän haastavaa. En ole siis päässyt liikkumaan (lue: Aplicoon jumpalle) niin paljoa kun olisin ehkä halunnut. Toisaalta olisin voinut hyvin käydä kävelyillä ja jumpata kotona. Kotijumppiin Suurin muutos valmennuksessa on todella hyvät ohjeet, mutta miksi niiden tekeminen on niin hiton vaikeeta. En ole koskaan saanut itseäni treenaamaan kotona kunnolla, vaikka se olisi ehkä ajankäytöllisesti kaikkein paras keino. Ja nyt tätä kirjoittaessani iskee kyllä pieni sisuuntuminen, koska hei tämä on vain tekosyy etten ole päässyt liikkumaan mukamas. Kun oheet on annettu sulle ihan nokan eteen niin helposti niin miksi en sitä tee?! Tässä on pakko ryhdistäytyä!

Paino on noussut

Me syödään kotona ihan perusterveellisesti oikeastaan kokoajan. Nyt tänä vuonna ollaan jätetty satunnaiset grilliruoat ja pizzatkin väliin. Vaikka eilen töissä teki pizzaa mieli ihan törkeesti, mutta onneksi oli tekemistä mikä piti kiireisenä ja pizzakin unohtui. Mutta nyt on aivan pakko myöntää, että perjantaina kun hain tytöt koulun jälkeen hoidosta söin autossa karkkia. Tiesin ettei se ole järkevää mutta jotenin kävelin määrätietoisesti kauppaan ja suoraan karkkihyllylle ja hain sen mun lempipussin namia. Osan söin autossa päiväkodin parkkiksella ja osan sitte kotona illalla. Olo sen jälkeen ei ollut mikään mahtava ja vatsassa tuntuu nyt että on syöty gluteenikarkkeja. Mutta nyt ei kyllä tee mieli enempää. Tärkeintä minun kohdallani ehkä on se että putki ei niin sanotusti jää päälle. Ehkä päähäni on saatu taottua järkeä tämänkin suhteen.

Se pirun karkkipussi!

 

muutosta on tapahtunut

Voin rehellisesti todeta että muutosta on tapahtunut. Suurin muutos on ehkä tapahtunut korvien välissä ja olen oppinut hyväksymään itseäni enemmän tälläisenä kuin olen. Vaikka en ikinä pääsisi siihen painoon missä olin ennen lapsia niin suurempia asia on muuttaa omaa suhtautumistani siihen hemmetin painon tuijottamiseen. Se paino ei ole enää se tärkein juttu. Itse olen saanut tämän ainaisen laihduttamisen mallin jo lapsena omalta äidiltäni. Ensimmäisellä laihiksella taisin olla ala-aste ikäisenä ja sille minut laittoi äiti. Palasin kesälomalta kuulemma pyöristyneenä ja siitä puhuttiin kovaan ääneen kaikille että voi Jannina on lihonnut ja nyt se saa syötäväksi vaan porkkanoita. Plus että oma äitini oli aina suurenluokan laihduttaja. Lihottiin ja laihdutettiin suurella pöhinällä ja kaikesta tehtiin aina todella suuri numero. Laihduttaessa kaikki vietiin äärimmäisyyksiin, kaikki kiellettiin ja vedettiin kaalikeittoa tai nutrilettia monta viikkoa kunnes paino oli pudonnut liian nopeasti. Palattiin normaaliin ja paino tuli takaisin. Ja kaikki taas alusta.

Nyt itse kahden tytön äitinä olen tietoisesti jättänyt kaikki laihdutus puheet pois heidän kuuloetäisyydeltä. En koskaan käy vaakalla heidän nähden tai puhu liikunnasta niin että liikkuisin pelkästään sen takia että laihtuisin. Meillä puhutaan liikunnasta niin että se on hauskaa ja siitä tulee hyvä olo. Liikunta tekee hyvää keholle ja mielelle, eikä sitä leimata pelkästään laihduttamiseen ja vartalon ulkomuotoon. En millään halua siirtää tätä ajatusmaailmaa enää eteenpäin omille lapsilleni ja itse koitan myös päästä siitä eroon.

Suurin muutos on tapahtumassa, ei vaakalla vaan korvien välissä!

Kaupallinen yhteistyö: MT personal training

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *