Hae
Minis with Style

Sukusolujen eli munasolujen luovuttaminen

Meille lapset on tullu melkein pyytämättä eli olen tullut raskaaksi todella helposti. Ellenin kohdalla taisin tehdä yhden negatiivisen testin ja seuraavasta kierrosta olinkin jo raskaana. Islan ja Ellenin välissä ei kerennyt tulemaan yhtiäkään kuukautisia kun olin jo uudelleen raskaana. Tytöillä on ikäeroa 1 v ja 4kk eli nopeasti ja helposti on nämä asiat meillä tapahtuneet. Kaikille lasten saanti ei ole itsestäänselvyys ja siksi olen päättänyt luovuttaa munasoluja.

äitiys on parasta mitä minulle on tapahtunut

Muunmuassa tästä keskusteltiin Fertinovan psykoterapeutin kanssa käynnillä, joka kuuluu osana munasolun luovutusta heidän klinikassaan. Ennen tätä terapiakäyntiä olin käynyt lääkärin vastaanotolla, jossa oltiin kartoitettu minun soveltuvuuttani luovuttajaksi. Siltä osin kaikki oli kunnossa ja sain ajan terapeutille. Ensimmäinen kysymys käynnillä oli juuri tämä että mitä äitiys minulle merkitsee ja minun vastaukseni oli että se on parasta mitä minulle on tapahtunut. Äitiys ei ole kuitenkaan kaikille itsestäänselvyys ja lasten saanti voi joillekkin olla mahdotonta. Ja juurikin tässä minä pystyn auttamaan ja luovuttamaan muansoluja niitä tarvitseville perheille. Keskustelimme terapeutin kanssa myös siitä miten suhtaudun lapseen, joka syntyy minun luovuttamasta munasolusta ja mitä mieltä olen siitä, että lapsi saa halutessaan tietää minun nimen ja sotun täysi-ikäistyttyään.

Kyllähän tämä on parasta ja kaikilla pitäisi olla oikeus lapsiin

 

Minä luovutan solun ja vastaanottaja on äiti

Äitiys syntyy siinä kun nainen kantaa lapsen kohdussaan ja vauvan synnyttyä luo kiintymysuhteen lapseen. Äiti kasvattaa lapsen kumppaninsa kanssa ja he ovat lapsen vanhemmat vaikka lapsen geneettisestä perimästään 50% on minun. Nämä on siis minun mietteitä tästä asiasta ja muut voivat olla erimieltä asiasta. Mutta jos kokee lahjasolusta syntyvän lapsen omakseen niin silloin ei voi luovuttaa soluja eteenpäin. Minullekkin sanottiin että jos epäröin luovuttamista niin älä luovuta, eli mitenkään tähän ei painosteta eikä tässä ole takana mikään muu kuin auttaminen. Me koemme että meidän lapsiluku on täynnä ja olen miettinyt, jopa sterilisaatiota. Sterilisaatio on naiselle suurempi toimenpide kuin miehelle ja jonot on pitkät, joten se on vielä harkinnassa minulla. Munasolujen luovutuksen yläikäraja on 35 ja minulla se kolkuttelee jo nurkan takana, joten siksi nyt on mielestäni oikea hetki luovuttaa soluja eteenpäin.

 

Lapsella on tiedonsaantioikeus

2007 astui voimaan hedelmöityshoitolaki, jossa on säädetty hedelmöityshoidon antamisesta, sukusolujen ja alkioiden luovuttamisesta sekä alkioiden varastoimisesta. Luovutuksessa vastaanottaja saa tietää minusta hiusten värin, silmien värin, pituuden ja ihonvärin. Muuta tietoa vastaanottaja ei saa missään vaiheessa. Lapsi saa halutessaan tietää 18 vuotta täytettyään minun eli luovuttajan nimen ja syntymäajan. Tämäkään ei juuri minua häiritse mutta se on asia mikä tässä prosessissa on eniten mietityttänyt. Minä saan tietää kyllä että syntyykö minun soluistani lapsia ja voin luovuttaa vain viiteen eri perheeseen. Eli tiedän että koska mahdollista yhteydenottoa voi alkaa ehkä odottamaan. Tästäkin keskutelimme molemmilla käynneillä ja hyvin pieni prosentti koskaan ottaa yhteyttä luovuttajaan. Lapselle voi riittää vain tieto luovuttajasta ja se että hän pääsee tutkimaan netistä, kuka minä olen, miltä minä näytän ja mitä minä olen tehnyt. Minulla ei luovuttajana ole mitään juridisia velvollisuuksia tai oikeuksia lasta kohtaan, eli minä voin halutessani kieltäytyä yhteydenotosta tai tapaamisesta.

 

myös meidän lapsilla on oikeus tietää

Ja meinaankin kertoa heille tästä kun tilanne on oikea. Meillä ei olla puhuttu vielä mistä lapset tulevat ja siinä kohtaa luulen että olisi luonnollista kertoa erilaisista perheistä ja siitä että äiti on luovuttanut munasoluja ja niistä on mahdollisesti syntynyt tai voi syntyä lapsia. Tämän kertomisen helpottamiseksi on tehty kirja, jossa asiasta puhutaan lapsen tasoisesti. Toivon että omat lapseni ymmärtävät tulevaisuudessa miksi tämän teen/tein ja eivät ajattele että tässä olisi jotain väärää tai outoa.

Tämä kirja varmasti hankitaan meille

Tässä minun mietteitä vähän tästä prosessista ja tulen kertomaan miten tässä edetään. Minun tapauksessani hoidot aloitetaan luultavimmin maaliskuun kierrosta. Reaaliajassa tätä varmasti pääsette seuraamaan paremmin instagramissa. Nyt tällä viikolla otetun kromosomikokeen tulokset tulevat muutaman viikon päästä ja toivotaan, että ne on kunnossa.

 

Ennen maaliskuuta avaan teille tätä prosessia enemmän hoitojen ja toimenpiteen puolelta. Tämä on prosessina melko monisyinen ja sen takia on helpompaa kirjoittaa osissa ja toivottavasti saatte kiinni jutun juuresta.

 

-Jannina

 

 

Suosikkikuosit kiertoon – Nukelle vaatetta

Meillä on kaksi hyvin menevää ja touhuavaa tyttöä, joille aina välillä satuu ja tapahtuu. Ja välillä ihan hirvittää että mitä kaikkea meidän tyttöjen vaatteet joutuu kestämään. Ja ei ne kyllä aina kestä mukana menossa. Vaatteiden rikkoituminen harmittaa aina, varsinkin jos sillä olisi muuten ollut vielä käyttöikää koon puolesta jäljellä. Ja varsinkin silloin se harmittaa, jos kyseessä on tyttöjen tai mun lempikuosi tai vaate.

nyt ei harmita enää niin paljoa

Olin säilönyt laatikon pohjalle yhden suosikkimekon, joka meni viime kesänä rikki. Ensin meinasin että korjaan sen mutta se jäi aika nopeasti kuitenkin Islalle pieneksi muutenkin. Kyseessä oli aivan ihana Kaikon bambimekko, mikä on ollut Islan suosikkimekko pitkään. No pihalla touhutessa ja kiipeillessä mekko jäi johonkin naulaan kiinni ja siihen tuli reikä. Saatoin vuodattaa muutaman näkymättömän kyyneleen mekon kohtalolle mutta oli sitä kyllä paljon käytettykkin. Rupsein tekemään joulupukin konttiin vaatteita tyttöjen baby born nukelle, joka on syystä ttai toisesta ollut alasti meillä kokoajan. Nukke on saatu mun miehen työkaverilta  joskus ja sillä taitaa olla yksi joku ”ei niin tyylikäs” tekokuituinen vaate jossain.

Rikkinäinen ja pieni mekko

 

vaatteelle uusi elämä

Nyt se mekko pompsahti laatikosta esille kun etsin vetoketjuja nuken jumpsuitiin. Sormet syyhyten aloin leikkaamaan ja ompelemaan mekosta nukelle vaatetta. Koon 98/104 mekosta sai juuri ja juuri housut ja frillamekon nukelle. Housujen lahkeisiin ja hihoihin tuli valmiiksi käänteet kun leikkasi ne helmasta, kuinka kätevää!

Lahkeiden käänteet valmiina

 

Suosikkikuoseille uusi elämä

Nyt keksinkin että miten pystyn jatkamaan suosittujen kuosien elämää meidän perheessä ja ehkä reijät polvissa ei enää harmitakkaan yhtä paljon kuin ennen. Vaatteista voi toki tehdä muutakin kuin nukenvaatteita. Pitkät housut voi lyhentää sortseiksi tai ommella polviin polvipaikat.  Se mitä olen halunnut tehdä on tilkkupeitto mihin tulee kaikkia ihania kuoseja niistä vaatteista mitä meillä on ollut käytössä.  Ja itseasiassa kyselin kesällä muiltakin rikkinäisiä tai muuten nuupahtaneita vaatteita juuri tähän käyttöön. Muutamalle laitoin posteista rahaa mutta koskaan en vaatteita saanut itselleni, eli jatkossa kerään vaan ehkä sitten omia vaatteita varastoon.

Onnellinen pieni nukke

 

Miten sinä toimit kun vaate menee rikki? heitätkö vain menemään? paikkaatko vai alatko ompelemaan jotain ihan uutta niinkuin minä.

Nyt pitää vaan malttaa jouluun ja laittaa nuken vaatteet pakettiin. Toivottavasti tytöt on yhtä innoissan kuin äiti <3